Remontti.org

Remonttivinkit ja -ohjeet

🚽 WC-remontti

WC-remontti voi sisältää wc:n tai kylpyhuoneen uusimista, korjaamista tai huoltamista. Tällä sivulla on yleiskatsaus vessaremonteista, sekä kylpyhuoneremonteista, niiden tekijöistä ja lainsäädännöstä (osakeyhtiölaista ja kotitalousvähennyksestä).

WC:n remontoiminen yleensä vaatii tekijältään kokemusta ja ammattitaitoa. Remontin kustannukset voivat olla korkeat. Taloyhtiössä, kuten kerrostalohuoneistossa, tehtävästä remontista on asunto-osakeyhtiölain mukaan (ks. alla) lähes aina ilmoitettava taloyhtiölle tai isännöitsijälle. WC-remontissa tärkeintä on suunnittelu, koska laajassa remontissa on otettava huomioon kaikki remontoinnin osa-alueet, eli LVIS (lämpö-, vesi-, ilma- ja sähkötyöt). Myös hygienia on varsinkin tässä remontissa tärkeää — jotta wc-tilat olisi helppo pitää puhtaana. WC-tilojen ei tulisi ainoastaan olla toimivat ja siistit, vaan myös esteettiset.

Yleisiä tärkeitä suuren tai pienen wc-remontin valmistelu- ja toteutustoimenpideitä ovat:

  • budjetointi (budjettihaarukan luominen),
  • hankesuunnittelu,
  • kilpailuttaminen,
  • vertailu (tekijän hinta/laatu ja takuu).

Kuten Remontti.org on aikaisemmin maininnut, on Urakkamaailma.fi-sivusto hintakäsityksen saamiseksi paras lähde. Urakkamaailmassa on esitelty muutamien wc-remonttien hintoja:

  • 1500 EUR: pienen vessan uudistus Helsingissä
  • 3900 EUR: WC-remontti, sisältäen laatoituksen, Vantaalla
  • 8900 EUR: WC:n lattian valu, vesieritys ja pinnan teko Turussa

Lainsäädäntö — kotitalousvähennys ja asunto-osakeyhtiölaki

Kotitalousvähennys vessaremontissa

  • Verohallinnon mukaan vessarempan työn kustannukset saa osittain vähentää veroista.
  • Palkatun työntekijän palkasta ja palkan sivukuluista saa vähentää 15 prosenttia.
  • Ennakkoperintärekisteriin merkityn yrityksen, yrittäjän tai yleishyödyllisen yhteisön tekemän keittiöremontin laskussa olevasta työstä tai työkorvauksesta saa vähentää 40 prosenttia, joka on työn tekemisestä maksettu korvaus, joka ei ole luonteeltaan palkkaa.
  • Kotitalousvähennys on henkilökohtainen, ei kotitalouskohtainen: puolisot voivat saada vähennyksen erikseen, jos heillä on riittävästi vähennettäviä kustannuksia.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 2250 euroa vuodessa per henkilö (omavastuu vuodessa 100 euroa), ja vähennys tehdään verovelvollisen veroista.

Vähennykseen oikeuttavat tavanomaiset kotitaloustyöt, kuten myös hoiva- tai hoitotyö, sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö. Tavanomainen työ on normaali työ, joka tehdään kodin- ja siellä asuvien henkilöiden hyväksi. Lisätietoa kotitalousvähennyksestä voi lukea Verohallinnon ohjeesta.

Kotitalousvähennys vaikuttaa ”menevän konkurssiin”

On tärkeää huomioida, että kotitalousvähennyksen määrä sekä prosentuaalisesti että euromääräisesti on vuosien varrella mennyt huonompaan suuntaan. Sama trendi jatkuu: vuonna 2020 kotitalousvähennyksen maksimi on 2250 euroa, mikäli yritykselle maksettavassa laskussa on työn osuutta 5875 euroa. Vertailun vuoksi kotitalousvähennys vuonna 2019 oli 2400 euroa, mikäli yritykselle maksettavassa laskussa oli työn osuutta 5000 euron edestä. Samaan tapaan vuonna 2021 palkattavan työntekijän palkasta voi vähentää 15 prosenttia, sekä sivukulut. Vuonna 2019 edellä mainittu oli 20 prosenttia.

Tämän kehityssuunnan vuoksi wc- ja muita remontteja kannattaa teettää mahdollisimman pian.

Asunto-osakeyhtiölaki

Asunto-osakeyhtiölain 4. luvussa säädetään kunnossapitovastuun jakautumisesta taloyhtiön ja osakkeenomistajien välillä. Sama luku koskee kunnossapito- ja muutostöitä.

  • Osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa osakehuoneistonsa sisäosat (3§)
  • Osakkeenomistajalla on oikeus tehdä huoneistossa kunnossapito- ja muutostöitä. Osakkeenomistajan tulee kuitenkin ilmoittaa kirjallisesti etukäteen hallitukselle tai isännöitsijälle sellaisesta työstä, joka voi vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkeenomistajan vastuulla olevaan kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osaan taikka yhtiön tai toisen osakkeenomistajan huoneiston käyttämiseen.
  • Ilmoitusvelvollisuus on laaja, ja sen ulkopuolelle jäävät lähinnä huoneiston maalaus- ja tapetointityyppiset työt (esimerkiksi pinnoitetyö on ilmoitusvelvollisuuden piirissä).
  • Osakkeenomistaja vastaa siitä että työ suoritetaan hyvän rakennustavan mukaisesti ja aiheuttamatta haittaa tai vahinkoa.