🚿 Kylpyhuoneremontti
Kylpyhuoneremontti voi sisältää kylpyhuoneen uusimista, korjaamista tai huoltamista. Tällä sivulla on yleisluontoista tietoa kylpyhuoneremonteista, niiden tekijöistä ja lainsäädännöstä.
Kylpyhuoneremontti on ammattitaitoa ja kokemusta vaativimpia remontteja, sillä siinä on laajimmillaan hallittava kaikki remontin osa-alueet:
LVIS, eli Lämpö, Vesi, Ilmastointi ja Sähkö.
Myös kustannuksiltaan kylpyhuoneremontti saattaa hyvinkin olla kalleimpia.
Kylpyhuoneremontin suunnittelussa tulisikin panostaa käytettävyyteen, esteettisyyteen ja turvallisuuteen. Remontti voi yksinkertaisimmillaan sisältää esimerkiksi kylpyammeen, hanan tai lavuaarin uusimista — vanhoissa kerrostalohuoneistoissa tyypillisesti otetaan kylpyamme pois ja laitetaan tilanne suihku samalla kun vesijohdot laitetaan pintavetoina.
Taloyhtiössä olevan asunnon kylpyhuoneremontissa tulee ottaa myös huomioon lainsäädäntö, koska ilmoitusvelvollisuus taloyhtiölle ja isännöitsijälle tässä remonttityypissä on ehdoton.
Yleisiä tärkeitä suuren tai pienen kylpyhuoneremontin valmistelu- ja toteutustoimenpideitä ovat:
- budjetointi (budjettihaarukan luominen),
- hankesuunnittelu,
- kilpailuttaminen,
- vertailu (tekijän hinta/laatu ja takuu).
Lainsäädäntö — kotitalousvähennys ja asunto-osakeyhtiölaki
Kotitalousvähennys kylppäriremontissa
- Verohallinnon mukaan kylpyhuoneremontin työn kustannukset saa osittain vähentää veroista.
- Palkatun työntekijän palkasta ja palkan sivukuluista saa vähentää 15 prosenttia.
- Ennakkoperintärekisteriin merkityn yrityksen, yrittäjän tai yleishyödyllisen yhteisön tekemän keittiöremontin laskussa olevasta työstä tai työkorvauksesta saa vähentää 40 prosenttia, joka on työn tekemisestä maksettu korvaus, joka ei ole luonteeltaan palkkaa.
- Kotitalousvähennys on henkilökohtainen, ei kotitalouskohtainen: puolisot voivat saada vähennyksen erikseen, jos heillä on riittävästi vähennettäviä kustannuksia.
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 2250 euroa vuodessa per henkilö (omavastuu vuodessa 100 euroa), ja vähennys tehdään verovelvollisen veroista.
Vähennykseen oikeuttavat tavanomaiset kotitaloustyöt, kuten myös hoiva- tai hoitotyö, sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö. Tavanomainen työ on normaali työ, joka tehdään kodin- ja siellä asuvien henkilöiden hyväksi. Lisätietoa kotitalousvähennyksestä voi lukea Verohallinnon ohjeesta.
Kotitalousvähennys vaikuttaa ”menevän konkurssiin”
On tärkeää huomioida, että kotitalousvähennyksen määrä sekä prosentuaalisesti että euromääräisesti on vuosien varrella mennyt huonompaan suuntaan. Sama trendi jatkuu: vuonna 2020 kotitalousvähennyksen maksimi on 2250 euroa, mikäli yritykselle maksettavassa laskussa on työn osuutta 5875 euroa. Vertailun vuoksi kotitalousvähennys vuonna 2019 oli 2400 euroa, mikäli yritykselle maksettavassa laskussa oli työn osuutta 5000 euron edestä. Samaan tapaan vuonna 2021 palkattavan työntekijän palkasta voi vähentää 15 prosenttia, sekä sivukulut. Vuonna 2019 edellä mainittu oli 20 prosenttia.
Tämän kehityssuunnan vuoksi kylpyhuone- ja muita remontteja kannattaa teettää mahdollisimman pian.
Asunto-osakeyhtiölaki
Asunto-osakeyhtiölain 4. luvussa säädetään kunnossapitovastuun jakautumisesta taloyhtiön ja osakkeenomistajien välillä. Sama luku koskee kunnossapito- ja muutostöitä.
- Osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa osakehuoneistonsa sisäosat (3§)
- Osakkeenomistajalla on oikeus tehdä huoneistossa kunnossapito- ja muutostöitä. Osakkeenomistajan tulee kuitenkin ilmoittaa kirjallisesti etukäteen hallitukselle tai isännöitsijälle sellaisesta työstä, joka voi vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkeenomistajan vastuulla olevaan kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osaan taikka yhtiön tai toisen osakkeenomistajan huoneiston käyttämiseen.
- Ilmoitusvelvollisuus on laaja, ja sen ulkopuolelle jäävät lähinnä huoneiston maalaus- ja tapetointityyppiset työt (esimerkiksi pinnoitetyö on ilmoitusvelvollisuuden piirissä).
- Osakkeenomistaja vastaa siitä että työ suoritetaan hyvän rakennustavan mukaisesti ja aiheuttamatta haittaa tai vahinkoa.