Remontti.org

Remonttivinkit ja -ohjeet

🚧 Kattoremontti

Kattoremontti voi sisältää katon uusimista, korjaamista tai huoltamista. Tällä sivulla on tietoa kattoremonteista, niiden tekijöistä ja lainsäädännöstä.

Kattoremontti voi tarkoittaa esimerkiksi sisäkaton, välikaton tai ulkokaton remontointia. Tyypillinen sisäkaton kattoremontti voi olla panelointi, jossa paneeli asennetaan yleensä valonsuuntaisesti (päävalon suuntaisesti). Panelointia tehdessä aluksi on tärkeää tutkia katto sähkö- tai vesijohtojen varalta. Etenkin puupaneloinnissa on tärkeää jättää elämisvara reunoihin, sillä puulla on taipumus laajentua kosteutta imiessään. Elämisvaralla vältetään puupaneloinin kupruilu ja siten pidennetään paneelin käyttöikää.

Ulkokaton remontti on kallis ja sen hinta voi nousta tuhansista euroista kymmeniin tuhansiin riippuen työn laajuudesta. Ulkokatto tulisikin tarkistaa kahdesti vuodessa, sen lisäksi että rännit tulisi puhdistaa tukoksista. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää kattoluukkuihin ja kattoikkunoihin.

Tärkeitä kattoremontin vaiheita ovat ammattilaisen kartoitus (jonka tulisi sisältää myös alusrakenteiden, aluskatteen ja ilmanvaihdon kartoittaminen), hankesuunnittelu, kilpailuttaminen ja vertailu (sisältäen toteuttajan hintatarjouksen, laadun sekä takuun). Kattoremontti on myös suositeltavaa aikatauluttaa oikein.

Lainsäädäntö — kotitalousvähennys ja asunto-osakeyhtiölaki

Kotitalousvähennys kattoremontissa

  • Verohallinnon mukaan kattoremontin työn kustannukset saa osittain vähentää veroista.
  • Palkatun työntekijän palkasta ja palkan sivukuluista saa vähentää 15 prosenttia.
  • Ennakkoperintärekisteriin merkityn yrityksen, yrittäjän tai yleishyödyllisen yhteisön tekemän keittiöremontin laskussa olevasta työstä tai työkorvauksesta saa vähentää 40 prosenttia, joka on työn tekemisestä maksettu korvaus, joka ei ole luonteeltaan palkkaa.
  • Kotitalousvähennys on henkilökohtainen, ei kotitalouskohtainen: puolisot voivat saada vähennyksen erikseen, jos heillä on riittävästi vähennettäviä kustannuksia.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 2250 euroa vuodessa per henkilö (omavastuu vuodessa 100 euroa), ja vähennys tehdään verovelvollisen veroista.

Vähennykseen oikeuttavat tavanomaiset kotitaloustyöt, kuten myös hoiva- tai hoitotyö, sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö. Tavanomainen työ on normaali työ, joka tehdään kodin- ja siellä asuvien henkilöiden hyväksi. Lisätietoa kotitalousvähennyksestä voi lukea Verohallinnon ohjeesta.

Kotitalousvähennys vaikuttaa ”menevän konkurssiin”

On tärkeää huomioida, että kotitalousvähennyksen määrä sekä prosentuaalisesti että euromääräisesti on vuosien varrella mennyt huonompaan suuntaan. Sama trendi jatkuu: vuonna 2020 kotitalousvähennyksen maksimi on 2250 euroa, mikäli yritykselle maksettavassa laskussa on työn osuutta 5875 euroa. Vertailun vuoksi kotitalousvähennys vuonna 2019 oli 2400 euroa, mikäli yritykselle maksettavassa laskussa oli työn osuutta 5000 euron edestä. Samaan tapaan vuonna 2021 palkattavan työntekijän palkasta voi vähentää 15 prosenttia, sekä sivukulut. Vuonna 2019 edellä mainittu oli 20 prosenttia.

Tämän kehityssuunnan vuoksi katto- ja muita remontteja kannattaa teettää mahdollisimman pian.

Asunto-osakeyhtiölaki

Asunto-osakeyhtiölain 4. luvussa säädetään kunnossapitovastuun jakautumisesta taloyhtiön ja osakkeenomistajien välillä. Sama luku koskee kunnossapito- ja muutostöitä.

  • Osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa osakehuoneistonsa sisäosat (3§)
  • Osakkeenomistajalla on oikeus tehdä huoneistossa kunnossapito- ja muutostöitä. Osakkeenomistajan tulee kuitenkin ilmoittaa kirjallisesti etukäteen hallitukselle tai isännöitsijälle sellaisesta työstä, joka voi vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkeenomistajan vastuulla olevaan kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osaan taikka yhtiön tai toisen osakkeenomistajan huoneiston käyttämiseen.
  • Ilmoitusvelvollisuus on laaja, ja sen ulkopuolelle jäävät lähinnä huoneiston maalaus- ja tapetointityyppiset työt (esimerkiksi pinnoitetyö on ilmoitusvelvollisuuden piirissä).
  • Osakkeenomistaja vastaa siitä että työ suoritetaan hyvän rakennustavan mukaisesti ja aiheuttamatta haittaa tai vahinkoa.