💦 Putkiremontti
Putkiremontti voi sisältää viemäri- ja vesijohtojen pinnoitusta, kunnostusta tai uusimista. Tällä sivulla tietoa putkiremonteista, niiden tekijöistä ja lainsäädännöstä. Putkiremontti on vaativa remontti, joka ei onnistu ilman LVI-alan osaamista.
Taloyhtiössä suoritettava putkiremontti on laajamittainen remontti, jossa uusitaan tyypillisesti kustannusten säästämiseksi koko kiinteistön vesijohtoja, uusitaan vesieristyksiä ja jopa pinnoitusta, laatoitusta ja kaakelointia. Taloyhtiössä tämä remontti tehdään noin 50 vuoden välein. Putkiremontin ohella voidaan myös uusia kalusteita, parantaa ilmastointia ja muokata sähkö- ja muita johdotuksia.
Putkiremontti omakotitalossa sisältää tyypillisesti vain putkien uusimisen, joskin samassa yhteydessä voi ”päivittää” tilat modernimmiksi. Omakotitalossa putkiin on helpompi päästä käsiksi ja siten remontti on nopeampi toteuttaa. Omakotitalon putkiremontin yhteyteen on hyvä ajoittaa myös muita remontteja, kuten kylpyhuoneremontti tai keittiöremontti, koska rakenteita joutuu joka tapauksessa avaamaan.
Putkiremontin neliöhinta riippuu kohteesta ja työn laajuudesta, sekä tietenkin mitä kaikkea putkiremonttiin kuuluu, mutta halvimmillaan putkiremontin neliöhinta on alle 300 euroa ja korkeimmillaan jopa 1500 euroa.
Yleisiä tärkeitä putkiremontin valmistelu- ja toteutustoimenpideitä ovat:
- putkiremontin kartoitus,
- hankesuunittelu,
- budjetointi (budjettihaarukan luominen),
- kilpailuttaminen,
- urakoitsijan vertailu (urakoitsijan hinta/laatu ja takuu).
Tilastollisesti 1/3 putkiremonteista on arviointia kalliimpia ja 2/5 remonteissa löytyy yllätyksiä ja muutoksia, jotka venyttävät remontin kestoa.
Lainsäädäntö — kotitalousvähennys ja asunto-osakeyhtiölaki
Kotitalousvähennys putkiremontissa
- Verohallinnon mukaan putkiremontin työn kustannukset saa osittain vähentää veroista.
- Palkatun työntekijän palkasta ja palkan sivukuluista saa vähentää 15 prosenttia.
- Ennakkoperintärekisteriin merkityn yrityksen, yrittäjän tai yleishyödyllisen yhteisön tekemän keittiöremontin laskussa olevasta työstä tai työkorvauksesta saa vähentää 40 prosenttia, joka on työn tekemisestä maksettu korvaus, joka ei ole luonteeltaan palkkaa.
- Kotitalousvähennys on henkilökohtainen, ei kotitalouskohtainen: puolisot voivat saada vähennyksen erikseen, jos heillä on riittävästi vähennettäviä kustannuksia.
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 2250 euroa vuodessa per henkilö (omavastuu vuodessa 100 euroa), ja vähennys tehdään verovelvollisen veroista.
Vähennykseen oikeuttavat tavanomaiset kotitaloustyöt, kuten myös hoiva- tai hoitotyö, sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö. Tavanomainen työ on normaali työ, joka tehdään kodin- ja siellä asuvien henkilöiden hyväksi. Lisätietoa kotitalousvähennyksestä voi lukea Verohallinnon ohjeesta.
Kotitalousvähennys vaikuttaa ”menevän konkurssiin”
On tärkeää huomioida, että kotitalousvähennyksen määrä sekä prosentuaalisesti että euromääräisesti on vuosien varrella mennyt huonompaan suuntaan. Sama trendi jatkuu: vuonna 2020 kotitalousvähennyksen maksimi on 2250 euroa, mikäli yritykselle maksettavassa laskussa on työn osuutta 5875 euroa. Vertailun vuoksi kotitalousvähennys vuonna 2019 oli 2400 euroa, mikäli yritykselle maksettavassa laskussa oli työn osuutta 5000 euron edestä. Samaan tapaan vuonna 2021 palkattavan työntekijän palkasta voi vähentää 15 prosenttia, sekä sivukulut. Vuonna 2019 edellä mainittu oli 20 prosenttia.
Tämän kehityssuunnan vuoksi putki- ja muita remontteja kannattaa teettää mahdollisimman pian.
Asunto-osakeyhtiölaki
Asunto-osakeyhtiölain 4. luvussa säädetään kunnossapitovastuun jakautumisesta taloyhtiön ja osakkeenomistajien välillä. Sama luku koskee kunnossapito- ja muutostöitä.
- Osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa osakehuoneistonsa sisäosat (3§)
- Osakkeenomistajalla on oikeus tehdä huoneistossa kunnossapito- ja muutostöitä. Osakkeenomistajan tulee kuitenkin ilmoittaa kirjallisesti etukäteen hallitukselle tai isännöitsijälle sellaisesta työstä, joka voi vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkeenomistajan vastuulla olevaan kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osaan taikka yhtiön tai toisen osakkeenomistajan huoneiston käyttämiseen.
- Ilmoitusvelvollisuus on laaja, ja sen ulkopuolelle jäävät lähinnä huoneiston maalaus- ja tapetointityyppiset työt (esimerkiksi pinnoitetyö on ilmoitusvelvollisuuden piirissä).
- Osakkeenomistaja vastaa siitä että työ suoritetaan hyvän rakennustavan mukaisesti ja aiheuttamatta haittaa tai vahinkoa.