🔧 Keittiöremontti
Keittiöremontti voi sisältää keittiön uusimista, korjaamista tai huoltamista. Tällä sivulla on yleisluontoista tietoa keittiöremonteista, niiden tekijöistä ja lainsäädännöstä (osakeyhtiölaista ja verotuksen kotitalousvähennyksestä).
Toisin kuin ikkuna- tai kattoremontti, keittiöremontti on sisätilojen remonttina huomattavasti vaativampi toteuttaa. Keittiöremontissa tulisi panostaa etunenässä suunnitteluun, ja käyttää ammattilaista jos suinkin mahdollista. Budjetti on tärkeä olla avainasemassa, koska keittiöremontissa remontin toteutusmahdollisuudet ovat laajat. Budjetin lisäksi rajoitteita luovat itse keittiötila, ja puitteet, jossa keittiöremontti tehdään. Kokonaisuuden huomioon ottaminen on tärkeää, koska remontti koostuu monista pienistä, jokapäiväisistä osista (esim. laatikoista).
Tärkeitä suuren tai pienen keittiöremontin valmistelu- ja toteutustoimenpideitä ovat: hankesuunnittelu, kilpailuttaminen ja vertailu (tekijän hinta/laatu, ja takuu). Pienemmässä keittiöremontissa pystyy omatoimisesti saamaan hyviä lopputuloksia ja oppimaan keittiön remontoinnista.
Lainsäädäntö — kotitalousvähennys ja asunto-osakeyhtiölaki
Kotitalousvähennys keittiöremontissa
- Verohallinnon mukaan keittiöremontin työn kustannukset saa osittain vähentää veroista.
- Palkatun työntekijän palkasta ja palkan sivukuluista saa vähentää 15 prosenttia.
- Ennakkoperintärekisteriin merkityn yrityksen, yrittäjän tai yleishyödyllisen yhteisön tekemän keittiöremontin laskussa olevasta työstä tai työkorvauksesta saa vähentää 40 prosenttia, joka on työn tekemisestä maksettu korvaus, joka ei ole luonteeltaan palkkaa.
- Kotitalousvähennys on henkilökohtainen, ei kotitalouskohtainen: puolisot voivat saada vähennyksen erikseen, jos heillä on riittävästi vähennettäviä kustannuksia.
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 2250 euroa vuodessa per henkilö (omavastuu vuodessa 100 euroa), ja vähennys tehdään verovelvollisen veroista.
Vähennykseen oikeuttavat tavanomaiset kotitaloustyöt, kuten myös hoiva- tai hoitotyö, sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö. Tavanomainen työ on normaali työ, joka tehdään kodin- ja siellä asuvien henkilöiden hyväksi. Lisätietoa kotitalousvähennyksestä voi lukea Verohallinnon ohjeesta.
Kotitalousvähennys vaikuttaa ”menevän konkurssiin”
On tärkeää huomioida, että kotitalousvähennyksen määrä sekä prosentuaalisesti että euromääräisesti on vuosien varrella mennyt huonompaan suuntaan. Sama trendi jatkuu: vuonna 2020 kotitalousvähennyksen maksimi on 2250 euroa, mikäli yritykselle maksettavassa laskussa on työn osuutta 5875 euroa. Vertailun vuoksi kotitalousvähennys vuonna 2019 oli 2400 euroa, mikäli yritykselle maksettavassa laskussa oli työn osuutta 5000 euron edestä. Samaan tapaan vuonna 2021 palkattavan työntekijän palkasta voi vähentää 15 prosenttia, sekä sivukulut. Vuonna 2019 edellä mainittu oli 20 prosenttia.
Tämän kehityssuunnan vuoksi keittiö- ja muita remontteja kannattaa teettää mahdollisimman pian.
Asunto-osakeyhtiölaki
Asunto-osakeyhtiölain 4. luvussa säädetään kunnossapitovastuun jakautumisesta taloyhtiön ja osakkeenomistajien välillä. Sama luku koskee kunnossapito- ja muutostöitä.
- Osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa osakehuoneistonsa sisäosat (3§)
- Osakkeenomistajalla on oikeus tehdä huoneistossa kunnossapito- ja muutostöitä. Osakkeenomistajan tulee kuitenkin ilmoittaa kirjallisesti etukäteen hallitukselle tai isännöitsijälle sellaisesta työstä, joka voi vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkeenomistajan vastuulla olevaan kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osaan taikka yhtiön tai toisen osakkeenomistajan huoneiston käyttämiseen.
- Ilmoitusvelvollisuus on laaja, ja sen ulkopuolelle jäävät lähinnä huoneiston maalaus- ja tapetointityyppiset työt (esimerkiksi pinnoitetyö on ilmoitusvelvollisuuden piirissä).
- Osakkeenomistaja vastaa siitä että työ suoritetaan hyvän rakennustavan mukaisesti ja aiheuttamatta haittaa tai vahinkoa.